Reitti
Kesän reitti alkaa hahmottua!
Lähtöpiste on siis Kuusamo. Suntaan aluksi pohjoiseen, jotta saan kierrettyä Lapin erämaat ennen sääskikauden alkua. Suomen kesästä ei löydy mitään muuta pahaa sanottavaa kuin itikat. Hellettähän pääsee aina pakoon järveen, sekä sadetta ja kylmää pitää poissa vaatekerrastot ja nuotiot. Mutta kärsivämmältäkin mieheltä rakoilee julkisivu, kun on useampi inisevä öttiäinen keuhkoissa ja yksi molemmissa silmissä. Pahinta räkkäaikaa on siis viisaampi välttää.
Heinäkuun alkuun mennessä olen toivottavasti jo lähellä Oulua siirtymässä Keski-Suomen lämpimiä järviä kohti. Matka helpottuu huomattavasti siinä vaiheessa, kun vedet alkavat olla tarpeeksi lämpimiä pidempääkin uimista varten. Mikään ei ole niin nautinnollista kuin kellua liplattaa laiskasti järven pinnalla hikisen ja pölyisen pyöräilypäivän huipennukseksi.
Kuten näkyy, reitti on suora kuin juopon formularata. Onneksi olen jo aiemmilla reissuilla oppinut, että matkasta nauttii sitä enemmän, mitä kauemmin matkustaa. Mutkitellen kokee enemmän.