Isojärvi
Raotin silmiäni teltan pohjalla. Kankaan läpi kajastava valo kertoi kellon olevan ehkä 7-8. Tiesin ulkona odottavan jo yöllä noussut paksu sumu. Kuvaukselliset olosuhteet pitäisi käyttää hyödyksi, mutta lämpimässä makuupussissa oli liian hyvä olla. Palasin patikoimaan unimaisemiin.
Kerrankin laiskuus ei kaduttanut myöhemmin, sillä aurinko tai tuuli ei ollut hälvyttänyt sumua vielä kymmenen jälkeenkään kun heräsin oikeasti. Näin Kannuslahden teltta-alueen ensimmäistä kertaa ilman otsalamppua. Usvainen aamu loi mystisen harmaan järvimaiseman. Kastepisarat toivat esiin satoja tai tuhansia hämähäkinverkkoja puiden oksissa pienen niemen alueella.
Isojärvi oli muuten viimeinen kansallispuisto, jossa en ollut koskaan käynyt. Olen siis nyt vieraillut kaikissa puistoissa elämäni aikana! Ja tältä kesältäkin puuttui enää kaksi. Juhlin merkkipaalua pullakahvilla Heretyn entisen savottakämpän kahvilassa.
Puiston maisemat näyttivät lupaavilta. Patikkareittejä riittää pidempäänkin vierailuun, ja itse Isojärvi sopii hyvin myös melontaretkiin. Lortikan nuotiopaikka ei tosin ollut hääppöinen, paitsi järven vastarannalla vuokratuvan puolella. Mutta myös tänne jäi nähtävää tulevia käyntejä varten.
Olin käynyt uimassa matkalla Isojärvelle ja nukkunut hyvin, joten fiilis oli jo parempi kuin Päijänteellä. Silti energiaa pitkiin patikkaretkiin ei riittänyt. Ja ehkä pitkä matka ja viilenevä keli aiheuttivat jo koti-ikävää. Teki mieli siirtyä eteenpäin.
Seuraava etappi - Helvetinjärvi.