Pieni, suuri patalappu

Moni Urho Kekkosen kansallispuiston tupa on saanut tänä vuonna uudet, värikkäät patalaput hellojensa kupeeseen. Kyse on kampanjasta, jonka tarkoituksena on saada vietyä jokaiselle autio- ja varaustuvalle sekä kammille näppejä säästävät patalaput. Homman takana on Saukkolan retkeilykerhon jäsenet.

Patalappukamppis on hyvä esimerkki kansalaisten ja Metsähallituksen yhteisprokkiksesta, jolla pienillä (joskin määrällisesti isolla) teoilla pystytään vaikuttamaan retkeilyturvallisuuteen ja -mukavuuteen. 

Tulikuumaan astiaan tarttuminen aiheuttaa pienen alueellisen palovamman lisäksi vaaratilanteen kokkaajan lisäksi lähellä oleville henkilöille. Useinhan astian kiehuva sisältö leviää ympäriinsä kun ote asiasta kirpoaa. Ja jos ei henkilövahinkoja, niin ainakin turhaa siivoamista on tiedossa.

Eikä kuulu enää tupakeittiöstä kiroilua eikä sadattelua, kun reissumies on polttanut näppinsä tulikuumaan kattilan hantaakiin tai kahvipannuun. Hyvä asia tämäkin :)

Tuo pieni, kämppäkeittiön sulostuttaja roikkuu useimmiten seinällä kaasuhellan vieressä. Enää ei tarvitse kiireessä napata pipoa, hanskaa, hihaa tai muuta kangasta käden ja kahvan väliin, sillä meillä on pieni, suuri patalappu.

PS. Samaan sarjaan yksinkertaisesta turvallisuutta lisäävästä ratkaisusta on tupien pöytälevyihin ruuvatut, noin 25x30 cm metallilevyt. Kynttilän polttaminen sujuu turvallisemmin ilman pelkoa hiiltyneestä pöytälevystä (joita on joskus näkynyt, ikävä kyllä) ja voi siihen laskea sen kuuman puurokattilankin sillä uutukaisella patalapullakin.