Vesien välissä ja keskellä kansallismaisemaa

Etelä-Savossa sijaitseva Punkaharju on luonnonkauniin harjumaisemansa ansiosta ollut kansainvälisestikin tunnettu matkailukohde jo yli kahdensadan vuoden ajan. Se on myös yksi Suomen kansallismaisemista. Kapean kannaksen jylhien mäntyjen välistä aukeava upea järvinäkymä on edelleen alueen ykkösvetonaula. Tuulahdus menneisyydestä köröttelee vastaan harjulla elokuun alun hellepäivänä. Kesäsesongin ajan retrohenkinen bussi kuljettaa maksutta asiakkaita harjualueen mielenkiintoisimpien kohteiden välillä. Toivottavasti kokeilu saa jatkoa tulevinakin kesinä.

Alueen maisemista on helppo nauttia merkityillä reiteillä tai harjulla risteilevillä poluilla, jotka ovat muutaman kilometrin mittaisia. Useat eri reitit mahdollistavat myös pitempikestoisen retkeilyn alueella. Yleiskuvan Punkaharjun reiteistä saat esitteestä. Harjulla kävellessä sieltä välkehtivät puhdasvetiset Puru- ja Pihlajavesi, eikä ole vaikea ymmärtää, miksi Punkaharju on houkutellut vuosisatoja ihmisiä niin koti- kuin ulkomailtakin.

Punkaharjun esittelysivulla kerrotaan, että luonnonsuojelualue edustaa harjuluontoa kauneimmillaan. Oman leimansa alueelle antaa sen pitkä matkailukäyttö ja kulttuurihistorialliset kohteet. Punkaharjun luonnonsuojelualue on myös yksi maailman vanhimmista, sillä siitä perustettiin kruunupuisto jo vuonna 1843. Nykyisen suojelustatuksensa alue sai vuonna 1991. Alueen hallinnointi siirtyi Metsähallitukselle vuoden 2008 alussa.

"Harju on vanha kulkureitti, jota ovat käyttäneet niin eläimet kuin ihmisetkin. Entisaikojen eränkävijöille harju tarjosi luontaisen kulkureitin vesistöjen poikki. Ensimmäisen maantien rakensivat harjulle venäläiset jo 1700-luvulla. Punkaharjun kautta kulki tieyhteys Savonlinnasta Viipuriin. Tätä reittiä käyttivät monet sotajoukotkin. Harjutie sai päällysteen 1950-luvulla ja 1976 valmistui ohikulkutie, joka ohjaa osan liikenteestä pois harjulta."

Suuntaamme reppuretkelle kansallismaisemaan metsämuseo Luston luota. Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo ja tietokeskus. Luston näyttelyt, kokoelmat, tapahtumat, työnäytökset ja teemapäivät kertovat monipuolisesti metsästä ja metsän merkityksestä suomalaisten elämässä. Suosittelen Lustoon tutustumista vahvasti. Olen siellä useamman kerran käynyt ja siellä saa helposti kulumaan useamman tunnin, mielenkiintoiseen näyttelymateriaaliin tutustuessa.

Lämpömittari kipuaa kolmeenkymppiin ja päätämme valita Luston luota lähtevän muutaman kilometrin pituisen reitin. Reitti on selkeästi merkitty ja hyppäämme sisään hieman viileämpään mäntymetsään, jossa neulaspolku mutkittelee kohti Likolahtea ja Pususiltaa. Puuston seasta pilkottaa juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa valmistunut Finlandia-hotelli. Kansallisromantiikasta ja jugend-tyylistä vaikutteita saanut hotelli toimi talvisodan aikana sotasairaalana ja myöhemmin sotilaiden kuntoutuskeskuksena. Nykyisin Finlandia toimii vanhusten hoivakotina.
 
Pususillalla pysähdymme ihailemaan järvinäkymää. Alkuperäinen silta rakennettiin Matkailijaliiton toimesta 1930-luvulla lyhentämään matkaa Hotelli Finlandiasta Valtionhotellille ja harjualueelle. Nimensä silta lienee saanut romanttisista hellyydenosoituksista, joihin kaunis luonnonympäristö on siltaa käyttäneet innoittaneet. Silta uusittiin 1983, jolloin sen rakennutti Metsäntutkimuslaitos. Rakastavaiset lienevät löytäneet tämän uudenkin sillan, sillä kaiteisiin on ikuistettu kaivertamalla nimiä ja sydämiä.

Jätämme lemmen sillan taakse ja kipuamme kohti harjua. Kuivan mäntykankaan lisäksi reitiltä löytyy yllättävän rehevää kasvillisuutta. Punkaharju kuuluu Itä-Suomen lehtoalueeseen ja sen luonnon tärkeimmät erityispiirteet ovat seurausta jääkaudesta. Harjun erikoiset muodot syntyivät noin 10 000 vuotta sitten mannerjäätikön vetäytyessä jääkauden lopulla. Alueen luonto on herkkää ja liikkuminen on sallittua jalan, hiihtäen ja veneillen. Marjojen ja sienten poimiminen sekä onkiminen ja pilkkiminen ovat sallittuja jokamiehenoikeudella. Leiriytyminen ja avotulenteko ovat kiellettyjä. Punkaharjun tarkemmat ohjeet ja säännöt löydät täältä.

Pysähdymme istuskelemaan ja ihailemaan maisemaa useamman kerran reitin varrella. Pian on kuitenkin aika palata reitin lähtöpisteeseen. Tällä kertaa jätämme Luston väliin ja suuntaamme harjutien kioskille. Helteisessä säässä jäätelö sulaa suussa. Suomalaisten lisäksi kioskilla käy asioimassa ainakin saksalaisia, hollantilaisia ja ranskalaisia matkailijoita. Punkaharjun vuosisatainen vetovoima toimii edelleen.

Tutustu Punkaharjun harjureittiin time lapse -videolla.

Punkaharju sijaitsee Valtatie 14:n varrella, 30 km Savonlinnasta ja 90 km Imatralta. Helsingistä matkaa kertyy 370 km.