Kairan kulkijan keidas

Anterinmukan autiotupa näyttäisi kartassa sijaitsevan melkein omalla saarellaan, ikäänkuin vallihautojen takana ja suojassa muulta maailmalta. Ja toivottavasti se sellaisena säilyisikin. Erämaan keitaana ja kairan kulkijan tukikohtana, vain muutamien kilometrien päässä valtakunnan rajalta.

Jykevistä kelohirsistä pystytetyn eräkämpän seinään kiinnitetty valettu metallilaatta kertoo, kenelle kunnia kuuluu: Keskolaiset kohottivat kämpän kaikkien kulkijoiden käyttöön 1964-1984.

Autiotupa tunnetaankin lapinkävijöiden keskuudessa juuri Keskon kämppänä. Kämpän kiiltäviksi kuluneita pahkaisia ovihantaakeja, metsän eläimiä esitteleviä kaiverrettuja puutauluja ja hirvieläinten sarvista tehtyjä naulakoita katsellessa ei voi muuta, kuin ihailla takavuosikymmenten ihmisten talkoohenkeä ja viitseliäisyyttä. 

Ensin raahataan tunturien takaa rakennustarvikkeet ja sen jälkeen ryhdytään pystyttämään järkälemäisistä kelohirsistä torppaa. Taitaisi jäädä tämän päivän kansalaisilta tekemättä, jos edes talkooporukkaa saataisiin kokoon. 

Anterinmukka on nykyään puiston muiden tupien tapaan Metsähallituksen luontopalveluiden hoidossa, mutta jos olen ymmärtänyt oikein, jatkavat keskolaiset edelleen mukana talkoissa. Näistä esimerkkinä saunan uusi tuliterä kiuas ja tuvan patjat suojineen.

Kairan kulkijan keitaalla pisteenä I:n päällä on Anterijoen mutkassa sijaitseva sauna. Kämpän tapaan on saunakin rakennettu harmaista ja jykevistä hirsistä. Löylyhuoneessa ne ovat tosin vuosikymmenten lämmitysten jälkeen saaneet sysimustan patinan. Keskon kosteat ja pehmeät löylyt pyyhkäisevät maallisen murheen ja pölyt pois. 

Löylyjen välissä on mukava istua saunan kuistilla viilentymässä tai vaikka pulahtaa kosken alla sijaitsevaan “uima-altaaseen”, jossa syvyyttä on useampi metri. 

Maankuulu sauna kerää löylyttelijöitä kauempaakin. Esimerkiksi neljän oululaisen herraseurue on aurinkoisen päivän kunniaksi lähtenyt saunareissulle vajaan kymmenen kilometrin päästä Muorravaarakasta. Nämä itseään “Lapin muuleiksi” tituleeraavat herrasmiesvaeltajat ovat todellisia laatutietoisia nautiskelijoita; päivän saunovat Keskolla ja yöksi palaavat Muorravaarakan Ruoktuun. Tämä Imatran Lapinkävijöiden vuonna 1953 rakentama kammi on myös yksi Koilliskairan legendoista.

Saunavuorot vaihtuvat sujuvan lupsakkaasti; kaveriporukoita, pariskuntia ja yksinäisiä tunturisusia. Kämpän eteen on rakennettu tilava ja katettu kuisti leveine parrupenkkeineen. Siinä tehdään ruokaa, syödään, huolletaan varusteita, vaihdetaan kuulumiset ja jaetaan reitti- ja retkeilyvinkit. 

Tämä “Keskon aulapaari” täyttyy saunaan menijöistä ja tulijoista, sisällä majoittuvista ja telttakansasta. Iloinen puheensorina ja nauru täyttää viilenevää iltaa. Kairan kulkijoiden heimo on jälleen kokoontunut Keskon keitaalla. 

Eri-ikäisistä vaeltajista ja monenlaisesta retkeilykokemuksesta koostuvaa porukkaa yhdistää kiinnostus Suomen luontoon ja retkeilyyn. On meillä upea kansallispuisto ja siellä puitteet!