Säynäjäsuo on yksi Kainuun retkihelmistä
Artikkeli kirjoitettu kaupallisessa yhteistyössä Visit Suomussalmen kanssa.
Kainuussa sijaitsevan Suomussalmen kunnan tunnetuin retkeily- ja luontokohde on eittämättä maamme tuorein kansallispuisto, Hossa. Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi perustetun luonnonsuojelualueen lisäksi alueelta löytyy tukku upeita luontokohteita, jotka soveltuvat hyvin niin päiväretkille kuin pidemmällekin vaellukselle. Hyppäsin sähköläskärini satulaan ja poljin Ämmänsaaren keskustasta reilun kymmenen kilometrin päässä sijaitsevalle Säynäjäsuon soidensuojelualueelle.
Jätän pyöräni nojaamaan luonnonsuojelualueen merkkitolpalle ja nakkaan repun selkääni. Pitkospuiden päässä kohtaan retkitamineissaan suolta palaavan vanhemman herrasmieskaksikon. Vaihdamme kuulumisia ja saan vinkkejä alueen reiteistä ja kunnosta. Metsähallitus on aloittanut osan pitkospuiden vaihtamisen uusiksi. Työ on vielä kesken, sillä kaverusten kertoman mukaan henkilökunta on pitkoshommien ohessa joutunut välillä metsääkin kulottamaan.
Alueen esittelyssä kerrotaan, että Säynäjäsuo - Matalasuo on yksi Kainuun suurimpia ja linnustoltaan merkittävimpiä avosuoalueita, jonka monipuolisuutta Säynäjäjärvi ja pienemmät suolammet täydentävät. Suojelualue käsittää laajan luonnontilaisena säilyneen suokokonaisuuden. Suomaisema on edustava ja suotyyppien kirjo on suuri. Suurin osa suosta on karua, mutta pieniä reheviä laikkuja on siellä täällä.
Helteinen ja lähes tuuleton kesäpäivä on mitä mainioin ajankohta suomaisemassa vierailuun. Ainakin, jos haluaa maksimoida ympärillä pörräävien paarmojen ja hyttysten määrän. Niiden lisäksi hiljaisessa maisemassa kuuluu vain käen kukunta. Saatujen vinkkien ansiosta lähden kiertämään noin yhdeksän kilometrin pituista reittiä vastapäivään. Tavoitteena on Syväjärvi, jonka rannalla sijaitsevat tulentekopaikka, sääkatos ja kota. Reitti on selkeästi merkitty puihin punaisella täplällä, eikä eksymisen vaaraa ole.
Mäntykankaalta reitti sukeltaa avaraan suomaisemaan. Tummien puunrunkojen välistä on jo pilkottanut valkoista mattoa. Suopursu ja tupasvillat täplittävät kukillaan eteen aukeavan suoaukeaman. Pysähdyn ihailemaan sitä ja yritän kuvitella, kuinka karhu käyskentelisi siellä suousvan keskellä. Siellä usvan sisällä se nousisi takajaloilleen, ottaisi vainua ja yrittäisi päästä selville tulijasta.
Suurpetoja havaitaankin ajoittain Säynäjäsuollakin. Otso käy hilloja syömässä ja sudetkin liikkuvat siellä hiljaiseen aikaan. Keltaisen kullan herkuttelijoille on tänä kesänä tulossa juhlapäivät. Hillan kukinta on onnistunut ja pitkospuun vierukset ovat täynnä raakileita. Marjastaminen ja sienestäminen on sallittu soidensuojelualueella. Ympäröivä metsä on melko nuorta, mutta siellä täällä näkyy vanhojen metsäpalojen jäljiltä hiiltyneitä kantoja.
Pitkospuut koukkaavat Säynäjäjärven rantaan. Pienen järven ympäristössä pesii laulujoutsenen ohella muun muassa jouhisorsa, kuikka, mustakurkku-uikku, kaakkuri ja uivelo. Säynäjälammella majailee myös pikkulokkiyhdyskunta. Kevään pesintä on jo pääosin ohitse ja lokkien lisäksi silmiini osuu vain isohko kahlaaja, joka lentää kaaressa edestakaisin suolla. Arvuuttelen sen pikkukuoviksi.
Jatkan matkaani kohti Syväjärveä. Sen rannalla on komea kota, tulipaikka ja keittokatos. Molemmissa, sekä keittokatoksessa että kodassa on hormilliset tulisijat ja tulenteko onnistuu myös metsäpalovaroituksen aikana. Minulla ei tällä kertaa ole tarvetta tulille ja kaivan retkikeittimen repustani.
Lounaan kypsymistä odotellessani kiertelen alueella ja rakennuksissa. Ne ovat hyvässä kunnossa ja polttopuita riittää. Täälläkin näyttää Metsähallituksen luontopalvelut siirtyneen säkitettyjen ja valmiiden klapien käyttöön. Keittokatoksen seinustalta löytyy myös kuivaa ja pätkittyä puutavaraa. Ne lienevät entisiä pitkospuita tai muita purettuja retkeilyrakenteita. Syväjärven alueen varustuksen hyvästä tasosta kielivät nuotiopaikalla ja katoksessa olevat metalliset makkaratikut sekä telineissä roikkuvat sammutusämpärit.
Retkilounasta lusikoidessa tulee mieleen, että alue toimisi mainiona tukikohtana esimerkiksi lintujen kevätpuuhia tarkkaillessa tai syksyisen suon ruskaloistoa ja karpalosaaliita ihaillessa. Hienoinen tuulenvire on karkottanut hyttyset ja makaan hetken selälläni nuotiopaikan leveillä lankkupenkeillä. Männyn latvat huojuvat hiljalleen ja jonkun matkan päässä kukkunut käki lentää noin kymmenen metrin päässä olevan puun latvaan. Käen pääsee näkemään melko harvoin, saati seuraamaan sen kukuntaa lähietäisyydeltä.
Hetken vielä nautin kesän lämmöstä ja Säynäjäsuon soidensuojelualueen rauhasta ennen paluumatkalle lähtemistä. Jostakin metsän takaa on alkanut kuulua kurkien huutoa. Luontokohde on yksi Kainuun monista helmistä, joissa saa nauttia luonnosta turvallisesti ja ilman ruuhkaa. Säynäjäsuo on mainio päiväretkikohde niin paikallisille asukkaille kuin meille kauempaakin tuleville retkeilijöille. Muista Suomussalmen mainioista luontokohteista löydät tietoa Visit Suomussalmen verkkosivulta.