Suosittu yhden yön vaellus Salamajärvelle

Teksti: Sanna Eskelinen
Kuvat: Sonja Hietala

Erä- ja luonto-opas Sanna Eskelinen järjestää ympäri vuoden opastettuja retkiä, ohjattuja vaelluksia ja retkeilykursseja keskisen Suomen upeissa maisemissa. Loppusyksyn yhden yön vaellus tehtiin Salamajärven kansallispuistoon.

Salamajärven kansallispuisto on hieno retki- ja vaelluskohde Kivijärven, Kinnulan ja Perhon kuntien alueella. Eteläisen Suomen suurin suoerämaa ja Koirajoen vuonna 1912 suojeltu aarnialue tarjoavat luonnossa liikkujalle ikimuistoisia luontoelämyksiä ympäri vuoden. Onnekas retkeilijä voi päästä näkemään myös kansallispuiston tunnuseläimen, metsäpeuran.

Salamajärven kansallispuistosta on tullut minulle vuosien saatossa tuttu ja merkityksellinen luontokohde, jossa järjestän säännöllisesti asiakastapahtumia retkeilykursseista vaelluksiin. Yksi suosituimmista asiakastapahtumista on Yhden yön vaellus, jonka aikana vaelletaan noin 20 kilometriä kansallispuiston poluilla ja pitkospuilla. Osallistujat saavat etukäteen yksityiskohtaisia neuvoja vaellukselle valmistautumista varten. Tämä helpottaa erityisesti ensikertalaisia vaeltajia.

Lokakuinen lauantai valkeni Koirasalmen luontotuvan pihapiirissä pilvisenä, mutta sateettomana. Iltapäiväksi ja illaksi oli lupailtu sääennusteissa pilkahdus aurinkoakin, joten hieno vaelluspäivä oli tiedossa. Asiakkaat toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi, esittäydyttiin, kerrattiin lyhyesti viikonlopun aikataulu ja tehtiin viimeisiä varustesäätöjä. Mukana oli sekä aiemmilta vaelluksilta tuttuja kasvoja, että ensikertalaisia.

Kohti Sysilampea lähdimme rinkat enemmän tai vähemmän painavina, mutta mieli kevyenä. Salamajärven kansallispuiston alueella korkeuseroja ei juurikaan ole, mutta kivikkoiset ja juurakkoiset polut sekä osin huonokuntoiset pitkospuut hidastavat paikoitellen etenemistä. Koirasalmi-Sysilampi välillä osa huonokuntoisista pitkospuista on Metsähallituksen toimesta vaihdettu jo uusiin ja kansallispuiston alueella muitakin retkeilyrakenteita on viime aikoina uusittu.

Matka taittui rauhalliseen tahtiin ja rennosti jutustellen. Välillä pysähdyimme ihailemaan maisemia, ottamaan valokuvia ja pitämään ansaittuja hengähdystaukoja. Vaelluksella on tärkeää muistaa pitää säännöllisin väliajoin taukoja ja ottaa rinkka pois selästä, syömistä ja juomista unohtamatta.

Lounastauon pidimme Heikinjärven laavulla. Asiakkaat pääsivät tutustumaan retkikeittimiin ja etukäteen heitä oli ohjeistettu monipuolisesti vaellusruokien valinnassa. Vatsat täynnä olisi ollut houkutteleva ajatus käydä ruokalevolle laavulle, mutta matkaa oli vielä jäljellä.

Reitti Koirasalmesta Sysilammelle kulkee sekä mäntyvaltaisissa metsissä, että laajoilla suoalueilla. Merkittävin kansallispuiston suoalueista on Heikinjärvenneva, jonka laidalla sijaitsevasta luontotornista avautuu hienot maisemat suolle. Lintubongareille Heikinjärvennevalla riittää keväällä ja kesällä katseltavaa, mutta lokakuussa suo on hiljainen.

Luontotornilta Sysilammelle on matkaa nelisen kilometriä ja pidimme vielä yhden tauon ennen Sysilammelle saapumista. Sääennuste oli ollut oikeassa ja aurinko paistoi kirkkaasti, kun lähestyimme Sysilampea. Asiakkailla on vaellukselle ilmoittautuessaan mahdollisuus valita majoitus vuokratuvasta tai yöpyä teltassa tupien pihapiirissä. Tällä kertaa kaikki olivat valinneet majoituksen vuokratuvassa.

Leiriytymisen ja tupaan majoittumisen jälkeen oli aikaa ruokailla, saunoa rantasaunan lempeissä löylyissä, viettää aikaa iltanuotiolla ja nauttia nokipannukahvista. Halukkaat saivat opetella ohjatusti retkeily- ja vaellustaitoja, osa halusi keskittyä nauttimaan tunnelmasta.

Sekä retkeilykursseilla että vaelluksilla on hyvä tilaisuus opetella retkeily- ja vaellustaitoja eräoppaan johdolla. Osalla porukasta oli vielä energiaa niin paljon, että he kävivät tekemässä pienen iltalenkin lasten luontopolulla. Ulkoilma ja vaelluspäivän rasitukset olivat kuitenkin tehneet tehtävänsä ja hyvissä ajoin yksi toisensa jälkeen lähti nukkumaan. Eipä minunkaan tarvinnut vaelluspäivän päätteeksi teltassa kauan unta odotella.

Aamulla pakkasimme rinkkamme, siivosimme huolellisesti jälkemme, kirjoitimme tupakirjaan tervehdyksemme ja valmistauduimme uuteen vaelluspäivään lempeällä aamujumpalla. Eräs asiakkaista kertoi onnellisena nukkuneensa kellon ympäri.

Koirasalmeen palasimme jo edelliseltä vaelluspäivältä tutuksi tullutta reittiä pitkin. Sää oli koko päivän pilvinen ja utuisen kostea, mutta se ei vaellusryhmämme tunnelmaa latistanut. Perille Koirasalmeen saapui vaeltajia, joista jokainen oli kertomansa mukaan saanut vaellukselta sen, mitä oli tullut hakemaan, ja enemmänkin. Toisille se oli luonnonrauhaa ja arvokasta omaa aikaa, toisille käytännön vaellustaitoja.

Ympärivuotisesta retki- ja vaellustarjonnastani löydät lisätietoa Facebook-sivultani ja kuvia retkiltäni ja vaelluksilta löydät Instagram-tililtäni. Järjestän usein tapahtumia yhteistyössä kollegani Hanna Junkalan kanssa. Olen myös Metsähallituksen yhteistyöyrittäjä ja sitoutunut kestävän luontomatkailun periaatteisiin.

Yhden yön vaelluksesta sanottua:

"Opin paljon uutta ja parasta olikin se, että pystyi avoimesti kysymään ja keskustelemaan. Luottamuksellinen ilmapiiri."

"Opin paljon uutta ja sain miljoona hyvää vinkkiä vaeltamiseen, retkeilyyn ja varusteisiin. Ihana tapa ottaa kaikki huomioon ja vastailla kysymyksiin perusteellisesti."

"Parasta oli asiantunteva ohjaus ja avoin iloinen ilmapiiri, jolloin kysymysten esittäminenkin oli helpompaa."

"Parasta oli seura, apu kaikessa, luonnossa oleminen. Tuntui, että huolta pidettiin koko ajan ja mukavan usein kysyttiin, miten sujuu."

"Hyvin kattavasti saa neuvoja ja ohjeistusta ennen vaellusta ja sen aikana. Asiantuntevaa ja ystävällistä opastusta."

"Kiitos todella rentouttavasta viikonlopusta ja kaikista vinkeistä! Hyvä reissu hyvässä porukassa."