Juutuan Jäniskosken riippusillalla
Aurinkoinen kevättalven päivä aukeaa Inarissa. Luminen luonto houkuttelee huomaansa, mutta minulla ei ole lumikenkiä, suksia eikä kyllä kelkkaakaan. Silti mieli tekisi lähteä nauttimaan lumisista maisemista ja ehkäpä jopa istuskelemaan tulille. Talvinen päiväretki Juutuanjoen Jäniskoskelle on Vuoden retkikirjan retki 11/52.
Päätän käydä tarkistamassa, millainen Juutuan polun kunto on. Polulle pääsee hieman saamelaismuseo Siidan pohjoispuolelta. Inarin kirkonkylän keskustasta helposti saavutettava reitti on osa Inarin retkeilyaluetta. E75-tien varrelta polku lähtee seurailemaan Juutuanjoen pohjoisrantaa. Juutuan etelärannan reitti alkaa Saarikoskentieltä, noin kilometrin päästä Siidasta. Kuten arvelinkin, on polku-ura tamppautunut kestäväksi, jalan käveltäväksi poluksi. Lunta on talven aikana tullut reilusti ja polun sivuun erehtyessä uppoaa jalka nivusiin asti. Parempi siis pysyäpolulla.
Juutuanjoen pohjoispuolella kulkeva polku on osa Juutuanjoen rengasreittiä, jonka pituus on noin kuusi kilometriä. Hyvin merkitty reitti kulkee mäntymetsän halki. Aurinko ja puut luovat aaltoilevalle hangelle salaperäisiä kuvioita. Lumihanki on puhtaan koskemattoman valkoinen. Siinä ei vielä näy tuulen karistamia puiden neulasia, oksia ja muuta kariketta, jota ilmestyy kevään edistyessä.
Polun vieressä hangella on metsäjäniksen jäljet, polulla läskipyörän. Pyöräilijät eivätkä muut luonnossa liikkujat ole vielä päässeet nauttimaan hankikannosta, vaan on ollut pysyttävä kelkkaurilla ja muilla kantavilla alustoilla. Umpihankifiilistelijät ovat tänä talvena päässyt nauttimaan syvästä lumesta sielunsa kyllyydestä.
Juutuanjoki on inarinsaamelaisten kotijoki. Juutua on ollut kohtaamispaikka, ja kun on kohdattu on myös tarinoitu. Juutuanpolun opastetauluihin on koottu tarinoita niin Juutuan kulkijoista, tapahtumista kuin kalastuksesta.
Kesäisin juutuanjoella kukkivat kullerot. Syksyllä rannoilla ja vesillä liikkuvat kalastajat. Ruskan koittaessa koivikoiden ja haavikoiden väritys on yltäkylläinen. Talvella joen eteläpuolen valaistu polku on helppo kulkea ja ihastella pohjoisen luonnon kauneutta.
Joen pohjoispuolen polku yhtyy Jäniskosken laavulla eteläpuolen, ympäri vuoden auki pidettyyn leveään reittiin. Esteetön polku kulkee Kittiläntien varresta ja tuo Jäniskosken sillalle. Etelärannan polku Jäniskoskelta Saarikoskelle on valaistu ja se pidetään talvisin lumesta avoinna. Reittiä voi kulkea lastenvaunujen kanssa ja pyörätuolilla avustettuna. Se soveltuu hyvin myös lapsiperheille.
Juutuan polun rengasreitillä on pari laavua ja jään evästauolle niistä toiselle, Jäniskosken laavulle. Upeasta ilmasta huolimatta reitillä on hiljaista. Liekö syynä samaan aikaan Inarinjärven jäällä järjestettävät Porokuninkuuskisat. Laavulta leijuu savun tuoksu. Osalla suosituimmista tulipaikoista kelopölkyt on korvattu koivuklapeilla, niin täälläkin. Päiväretkellä oleva pariskunta lopettelee makkaran paistoaan ja levitän eväsnakkini ritilälle hiipuvan hiilloksen ylle.
Puolenpäivän aurinko paistaa suoraan laavuun ja lämmittää mukavasti. Tuuli suhisee puiden latvoissa ja edessä oleva, avoin koski kohisee komeasti, vaikka siinä on vielä runsaasti jäätä. Vesimäärä lisääntyy lähiviikkoina ja keväällä täällä käy kova pauhu. Jäniskoskella kalastelevaa saukkoa ei nyt näy, mutta jäljet sulan laidalla paljastavat sen käyneen hiljan kalassa.
Pakkaan reppuni ja ylitän Jäniskosken riippusillan. Vartin kävelyn jälkeen saavun päällystetyn tien laitaan ja päätän poiketa tarinoistaan sekä historiastaan tunnetun Kultahovin takkabaariin. Alakosken törmällä sijaitseva hotelli on tunnelmallinen paikka, missä saa hyvää ruokaa, juomaa ja palvelua. Tällä kertaa ulko-oven julisteessa tervehtii laulava poromies Eero Magga ja kutsuu iltatansseihin. Porokuninkuusajot on kerännyt Inarijärven jäälle porukkaa eri puolelta Suomea ja Norjaa. Hotellin ravintolassa on luvassa tungosta ja tunnelmaa. Itse suuntaan ihan muualle.
Retki Juutuanjoelle tehtiin maaliskuussa 2018. Hotelli Kultahovi on nykyään Wilderness Hotel Juutua.
Juutuan polku
Sijainti Inarin kirkonkylä
Inarin kirkonkylä sijaitsee Inarijärvellä Juutuanvuonossa. Vuonoon laskeva Juutuanjoki on Euroopan parhaita taimenjokia ja sinne ovat kalastajat saapuneet eri puolilta maailmaa jo vuosisatojen ajan. Juutuan polku on noin kuuden kilometrin mittainen ympyräreitti, jonka voi yhdistää esimerkiksi saamelaismuseo Siidassa käyntiin. Siida-rakennuksessa sijaitsevat Saamelaismuseon ja Luontokeskuksen lisäksi Siida Shop, ravintola Sarrit ja Inarin kunnan matkailuneuvonta.
Joen molempia rantoja seuraileva Juutuan polku on monipuolinen päiväretkikohde ja soveltuu mainiosti myös lapsiperheille. Varsinkin eteläpuolen reitti on helppokulkuinen. Leveällä sorareitillä pystyy kulkemaan myös lastenvaunujen ja avustettuna pyörätuolin kanssa. Reitillä on jyrkkiä mäkiä, joten se ei ole esteetön. Jäniskosken pysäköintialueen ja riippusillan välinen osuus on esteetön. Pohjoispuolen reittiosuus kulkee kapeaa metsäpolkua pitkin.
Juutuanpolun kuuluisin nähtävyys on kuohuva Jäniskoski. Sen pystyy ylittämään riippusiltaa pitkin. Kosken kuohuja pääsee ihailemaan ympäri vuoden, sillä se ei jäädy edes kovimmilla pakkasilla. Keväällä, lumien sulettua kosken voima on rajuimmillaan.
Eväitä voi nauttia Jäniskosken tai Akselin laavulla. Laavuilla on tulipaikat, polttopuuta ja kuivakäymälät. Juutuan polun varren luontopolkutaulut kertovat saamelaisille tärkeän joen historiasta, kulttuurista ja ympäröivästä luonnosta. Paikallinen taitelija Merja Aletta Ranttila on kuvittanut tarinataulut.