Melonta- ja telttaretki Liesjärven kansallispuistoon
Artikkeli on kirjoitettu kaupallisessa yhteistyössä Visit Tammelan kanssa.
Helsinki-Turku-Tampere -kolmiossa sijaitseva Liesjärven kansallispuisto on mainio kohde, jos haluaa retkellä yhdistää patikointia ja melontaa. Yöpymällä kansallispuistossa voi osallistua myös hyväntekeväisyyteen.
Liesjärven kansallispuisto on jylhien kuusimetsien, valoisien puolukkakankaiden, harjujen ja kauniiden järvimaisemien valtakunta. Tunnetuimmat nähtävyydet ovat Kyynäränharju, Ahonnokan aarniometsä ja Korteniemen perinnetila. Kansallispuisto on osa Tammelan järviylänköä. Tammela on siitä harvinainen kunta, että sen alueella on kaksi kansallispuistoa. Lyhyen ajomatkan päässä Liesjärveltä sijaitsee Torronsuon kansallispuisto.
- Kanootilla saa aivan uuden näkökulman ja kokemuksen kansallispuistosta, kertoo eräopas Jouni Palen. Hänen Erärenki-yrityksensä vuokraa kajakkien ja avokanoottien lisäksi retkeilyvälineitä myös talvikaudella. Erärengin tarjontaan kuuluvat myös opastetut patikointi- ja melontaretket. Tutustu Erärengin retkikalenteriin. Kuuntele, kuinka Jouni Palen kertoo Liesjärven monipuolisesta luonnosta Kansallispuistoon-podcastissa.
Osa porukastamme lähtee kanootilla järvelle ja minä tutustun kansallispuistoon kuivalta maalta. Liesjärven kansallispuisto on pinta-alaltaan melko pieni, mutta luonnoltaan rikas. Eräopas Palenin mukaan melomalla ehtii päivän aikana tutustua hyvin Liesjärven nähtävyyksiin, kuten Kyynäränharjuun ja Korteniemen perinnetilaan. Korteniemestä voi vaikka patikoida vanhojen metsien halki takaisin melontaretkien tavallisimpaan lähtöpaikkaan, Kopinlahteen. Kansallispuistossa on eripituisia rengasreittejä.
Korteniemi on Metsähallituksen ainut Etelä-Suomessa sijaitseva metsänvartijatila, jossa rakennusten ja pihapiirin ehjä kokonaisuus on säilynyt. Entisen metsänvartijatilan pihapiiri rakennuksineen, puutarhoineen ja viljelyksineen on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta.
Kesäaikaan tilalla eletään 1910-luvun mukaisesti. Perinnetilan tarkoituksena on kulttuurimaiseman, vanhan rakennuskannan ja kulttuurista riippuvaisten lajien suojelu sekä vanhan perinnetiedon ylläpitäminen. Kesäisin Korteniemessä käyskentelevät suomalaisten alkuperäisrotujen kotieläimet: hevonen, lehmät, lampaat sekä kanat ja kukko. Pelloilla ja kasvimaalla viljellään vanhoja kotimaisia kasvilajikkeita perinteisin työtavoin. Ruis leikataan viikatteilla, kuivataan kuhilailla ja puidaan varstoilla riihessä. Korteniemen perinnetilaan tutustuminen on maksutonta ja se on avoinna yleisölle toukokuusta syyskuulle.
Kesäinen retkeilypäivä Liesjärven kansallispuistossa on vilkas. Liikkeellä on pariskuntia, kaveriporukoita, lapsiperheitä ja sooloretkeilijöitä. Erärengin melontakalusto on ahkerassa käytössä. Kotimaisten retkeilijöiden lisäksi liikkeellä on myös kansainvälisiä kaveriporukoita. Osa meloo, osa patikoi ja osa grillaa eväitä taukopaikalla.
Liesjärven kansallispuistossa tulenteko ja leiriytyminen on sallittu vain niitä varten osoitetuilla paikoilla. Näitä ovat Savilahden varsinaisen telttailualueen lisäksi Peukalolammin laavu ja Kaksvetisen kodan välitön läheisyys. Kansallispuiston kartan löydät täältä.
Kaverini ovat jo ehtineet kanootillaan Savilahden telttailualueelle, kun pääsen pitkoksia pitkin perille. Telttailu on lisännyt suosiotaan ja se näkyy myös Liesjärven rannalla. Alueelle on levittäytynyt suuri määrä telttoja, laavuja ja riippumattoja.
Löydän Savilahdesta, hieman sivummalta paikan kesäyksiölleni. Poutasää jatkuu yön yli ja jätän pääliteltan laittamatta. Teltassa on kiva makoilla ja katsella hyttysverkon lävitse ympärilläni huojuvia kilpikaarnaisia honkia. Telttailualue hiljenee puolen yön jälkeen ja uni kutsuu.
Aamukuuden maissa aurinko osuu jo telttaani. Joutsenet lentävät johonkin lähellä aamuruoalleen ja niiden trumpetit tuuttaavat mennessään. Härkälintu heräilee viereisen poukaman kaislikossa ja ilmoittaa olemassaolostaan. Ken on kuullut härkälinnun ”laulun”, ei sitä voi unohtaa.
Lähiteltoista kuuluu makuupussien veroketjujen availua. Itselläni ei ole kiirettä, sillä teltassa on mukava maata ja seurailla luonnon heräämistä. Peippo laulaa aivan telttani vieressä ja toinen pikkulintu lehahtaa niin läheltä ylitseni, että kuulen siipien surahduksen.
Tammelan kunnan retkeilykampanja tälle vuodelle on 1000 retkiyötä Tammelassa. Kunnan alueella on upeita mahdollisuuksia monenlaisiin retkiin. Liesjärven kansallispuiston suosittujen yöpymispaikkojen lisäksi Saaren kansanpuiston maisemat ja muut upeat luontokohteet odottavat retkeilijää. Yön yli retkiä voit tehdä monella tapaa; meloen, patikoiden tai pyöräillen, yksin, perheen kanssa tai vaikka nelijalkaisen kaverin kanssa.
1000 retkiyötä Tammelassa -kampanja avustaa rahallisesti alueen toimijoita. Jokaista tuhannetta yötä kohti Tammelan kunta yhteistyökumppaneineen suorittaa 1000 euron lahjoituksen. 1000 yötä tarkoittaa yhtä 1000 euron avustusta, 2000 yötä tarkoittaa kahta 1000 euron avustusta ja niin edelleen. Retkiyö on Tammelan alueella maastossa vietetty yö. Tämä yleensä tarkoittaa majoittumista, mutta retkiyöksi lasketaan myös yön vietto ilman majoittumista: tässä tapauksessa klo 23-05 välinen aika retkeillen vietettynä täyttää retkiyön kriteerin.
Liesjärven kansallispuistoon tehty yöretki on hellinyt meitä monella tapaa. Kesäinen luonto, lämpimät uimavedet ja komeat maisemat. Retkiherkkuja unohtamatta. Luonto tekee hyvää ja niin teemme mekin. Retkiyön ilmoittaminen on helppoa Tammelan kunnan verkkosivulta löytyvän lomakkeen avulla.