Talkoissa Saaristomerellä
Metsähallitus järjestää yhteistyökumppaniensa kanssa talkooleirejä eri puolilla maata. Leirien ohjelmassa on muun muassa perinnemaisemien hoitoa ja retkeilyrakenteiden kunnostamista. Talkootyö on myös mainio tapa retkeillä ja tutustua kansallispuistoihin. Talkooleiri Saaristomeren kansallispuistossa on Vuoden retkikirjan retki 15/52.
Turunmaan saariston Korppoosta lähtevä laiva on lastattu innokkailla talkoolaisilla, leirivarusteilla ja ruualla. Edessä on neljän päivän talkooleiri Saaristomeren kansallispuistossa. Jungfruskärin saariryhmä sijaitsee noin puolentoista tunnin merimatkan päässä ulkomerellä, Ahvenanmaan ja Manner-Suomen rajalla.
Metsähallituksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin yhteisiä perinnemaisemien hoitotalkooleirejä järjestetään Jungfruskärissä keväisin ja heinäkuussa. Jungfruskärin luonnonhoidossa on kaksi päätavoitetta, joista toinen on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja toinen on kulttuuriperinteen ylläpitäminen.
Saaristomeren ensimmäiset luonnonhoitotalkoot pidettiin WWF:n vetämänä jo 1970-luvun lopulla. Vuosikymmeniä jatkuneen ja säännöllisen luonnonhoitotyön ansiosta on saatu pelastettua monia uhanalaisia lajeja, joita Jungfruskärissä esiintyy jopa yli sata. Niistä pääosan elinehtona on laiduntava karja ja haravoivat talkoolaiset.
Jungfruskäristä tekee erityisen saarella sijaitsevat, vuosisatoja vanhat lehdesniityt. Lehdesniityillä puiden lehvästö kerättiin talteen lehtikerpuiksi ja hyödynnettiin karjan talvirehuna. Lehdestyksen myötä puut näyttävät jättimäisiltä bonsaipuilta. Vanhimmat nykyisistä lehdespuista ovat yli satavuotiaita.
Jungsfruskärillä on poikkeuksellisen monimuotoista luontoa. Laiduntamalla ja heinää niittämällä sekä risuja raivaamalla ehkäistään niittyjen umpeenkasvua ja kasvatetaan niittyjen lajimäärää. Lehtipuut valtaisivat niityt, mikäli niitä ei hoidettaisi. Kevään leirillä oksat kerätään ja lehtikarike haravoidaan pois ennen kuin kasvit nousevat ylös maasta. Nyt harmaan ja ruskean sävyjen keskeltä pilkistää valkovuokkojen lisäksi vain muutama kevätesikko ja seljakämmekän nuppu. Kukkiva lehdesniitty on kauneimmillaan juhannuksen tienoilla.
Jungfruskärin talkooporukka on sopiva sekoitus ensikertalaisia ja veteraaneja, joista osa palaa paratiisisaarelleen vuosi toisensa jälkeen. Meidät noviisit otetaan hyvin vastaan ja opastetaan leirin tavoille. Juttua riittää ja uusia tuttavuuksia syntyy. Talkooporukan yhteisöllisyys ei kuitenkaan estä tarvittaessa vetäytymistä hieman sivummalle ja ottamasta myös omaa aikaa keväisen saaristoluonnon keskellä. Leiriläiset majoittuvat saarella omiin telttoihinsa, kamiinatelttaan tai saaren pikkumökkiin.
Aamuseitsemältä on tarjolla leirikokkien valmistamaa aamupalaa. Kuuma puuro ja kahvi maistuvat taivaalliselta raikkaan telttayön jälkeen. Kahdeksalta lähdetään leirin vetäjän johdolla talkookohteisiin, lehdesniityille eri puolille saarta.
Luonnonhoitotyö on fyysistä ja edellyttää kohtalaista kuntoa. Haravaa heilutellaan päivittäin lähes kahdeksan tunnin ajan ja kävelymatkaa saattaa kertyä kymmenenkin kilometriä. Talkootyötä riittää aina iltapäivän viiteen, päivälliseen asti. Päivän katkaisevat mukavasti aamupäivän kahvihetki niityllä ja lounas tukikohdassa.
Haravoinnin ja polttokasojen kasaamisen ohessa jaetaan kokemuksia ja vinkkejä omilta leireiltä ja retkeilyharrastuksesta. Välillä nojaillaan haravaan, tunnistetaan kasveja ja annetaan vinkkejä matokompostin tai luomukanojen hoitoon. Kevät on lintujen muuton kiihkeintä aikaa ja harava vaihtuu kiikariin tämän tästä.
Päivällisen jälkeen osa leiriläisistä suuntaa saaren toisella laidalla sijaitsevalle saunalle, osa tutkimaan Jungfruskärin luontoa.[1] Puolustusvoimien entisen saunan löylyt hellivät talkoolaisia, mutta harva uskaltautuu heittämään talviturkkinsa Saaristomeren viileään veteen. Tyynen illan päätteeksi haravaheimo kokoontuu kallion suojassa olevalle nuotiopaikalle grillaamaan ja tarinoimaan.
- Parasta talkooleireillä ovat luonto, ulkoilma, ihmiset ja hienot paikat, joissa leirit järjestetään, toteaa talkookollega. Hän ei ole kronkeli talkootöiden suhteen ja kaikki käy, kun saa tehdä fyysisesti jotain, joka on itselle tärkeää.
Kevään talkooleirin työt saatiin tehdyksi suunnitelmien mukaisesti. Reput ja rinkat lastataan veneeseen, joka tulee noutamaan talkoolaisia takaisin mantereelle. Iloinen puheensorina täyttää aurinkoisen takakannen Jungfruskärin kadotessa hiljalleen horisonttiin. Paluumatkalla on veneessä havaittavissa myös lievää haikeutta. Osa tämänkertaisen leirin talkoolaisista palaa saarelle jo heinäkuussa, osa ehkä seuraavana keväänä. -Tämä on ollut mitä mainioin tapa retkeillä kansallispuistossa, toteaa eräs osallistujista. Saa nauttia keväisestä luonnosta ja tehdä luonnolle hyvää.
Talkooleiri järjestettiin huhti-toukokuussa 2022.
Lähde talkooleirille suomen luontoon
Metsähallituksella ja eri yhdistyksillä riittää monipuolisia vapaaehtoistoiminnan kohteita eri puolella maata. Oman kiinnostuksesi mukaan voit esimerkiksi olla hoitamassa perinnemaisemia, kunnostamassa retkeilyrakenteita, parantamassa vaelluskalojen elinolosuhteita tai vaikkapa kolaamassa apukinoksia saimaannorpille. Hyvää luonnolle tehdään niin kansallispuistoissa kuin muillakin retkeilyalueilla
Myös Metsähallituksen Luontopalvelujen luontokohteiden paimenviikot ovat suosittuja. Kesän paimenviikoille tulee vuosittain yli 10 000 hakemusta. Paimenviikot arvotaan hakijoiden kesken ja onnekkaimmat saavat paimenpestin. Maksullisille paimenviikoille osallistuvat mahdollistavat arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden luonnonhoidon ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen.
Paimenkohteita on ympäri maata, saaristosta mantereelle ja aina Utsjoelle asti. Lähes kaikki paimenkohteet ovat uhanalaisia perinneympäristöjä, joita hoidetaan laiduntavilla lampailla, lehmillä tai hevosilla. Ilman laidunnusta niityt kasvaisivat umpeen ja moni harvinainen kasvilaji häviäisi. Laidunnus siis pitää yllä luonnon monimuotoisuutta.
Löydä oma tapasi tehdä hyvää luonnolle – ja itsellesi!