Kirveslammen kierroksella

Eräoppaat Sanna Eskelinen ja Hanna Junkala järjestävät retkiä ja vaelluksia muun muassa Leivonmäen ja Salamajärven kansallispuistoissa. Nyt suuntaamme Leivonmäelle lumikenkäretkelle. Odotan retkeä innolla, sillä harvoin pääsen niin sanotusti valmiiseen pöytään eli toisen oppaan suunnittelemalle retkelle. Reppuretki kannustaa retkeilemään ympäri vuoden. Julkaisemme retkikohdevinkin vuoden jokaiselle viikolle. Kirveslammen kierroksella -retki on Vuoden retkikirjan retki 4/52.

Eräoppaat Hanna Junkala ja Sanna Eskelinen järjestävät ohjattuja retkiä ja vaelluksia muun muassa eri kansallispuistoihin.

Osa meistä retkeilijöistä kulkee mieluummin omia polkujaan, osa hakee elämyksiä ja kokemusta opastetuilta retkiltä. Aloittelevalle retkeilijälle hyvä tapa kehittää omaa osaamistaan on osallistua opastetulle retkelle. Ammattitaitoisen oppaan johdolla toteutettu retki on turvallinen ja etukäteen suunniteltu kokonaisuus, josta saat enemmän irti kuin omatoimiretkeltä.  

Järjestetty luontoretki on myös mainio tapa tutustua uuteen kohteeseen tai tapaan liikkua luonnossa. Oppaasi on ennalta selvittänyt retkikohteen olosuhteet, hankkinut tarvittavat välineet ja suunnitellut sinulle sopivan retkikokonaisuuden reitteineen ja taukopaikkoineen. Olet siis ulkoistanut hänelle kaiken ennakkovalmistelun ja voit itse nauttia luonnossa olemisesta. 

Olemme saaneet etukäteen ohjeet retkellä tarvittavista henkilökohtaisista varusteista. Kerrospukeutuminen toimii lumikenkäretkilläkin. Reppuun pakataan mukaan lämmintä vaatetta ja retkieväät taukoa varten. Lumikenkäretken tärkein varuste on riittävän tukevat kengät. Jalkineissa on nilkkaa tukeva varsi ja ne ovat mielellään myös kosteuden pitävät.  

Lumikenkä kantaa kulkijaa hangella, sillä se tuo jalan alle lisää pinta-alaa. – Pelkillä kengillä tuolla hangessa ei pääsisi juuri mihinkään, vaan uppoaisi ainakin polvia myöten. Toiset tykkäävät kulkea lumikengillä suksisauvoja hyväksi käyttäen ja toiset ilman tukea. Toki upottavassa lumessa voi saada paremmin tukea esimerkiksi jyrkässä rinteessä ylös tai alas mennessä, hän huomauttaa. 

Eräoppaat ohjeistavat meitä lumikenkien käyttämisessä ja varmistavat, että jokaisen osallistujan siteet on säädetty sopiviksi ja kiinnitetty asianmukaisesti. Varusteiden säädön jälkeen lähdetään Kirveslammen rengasreitille. Kangasmetsän varjoista laskeudutaan aurinkoiselle suolle jonossa, jonka kärjessä on Eskelinen ja perässä Junkala. 

Kirveslammen kierros suositellaan kuljettavaksi vastapäivään. Vajaan parin kilometrin mittaisen reitin puolivälissä on luontotorni. Pilvettömältä taivaalta paistava aurinko hellii kulkijoita. Pienoinen tuulenvire virkistää mukavasti, mutta keho pysyy lämpimänä liikkuessa. Kulku-uralla lumikenkä kantaa hyvin. Viereisessä umpisessa on lunta noin 60 senttiä, mutta ohuesta jääkannesta huolimatta lumikenkä uppoaa sinne. 

Kirveslammen reitti kiemurtelee kitukasvuisten suomäntyjen välissä. Ohitamme hangesta törröttävän, vuosikymmeniä sitten katkenneen kelon harmaan ja onton kannon. Pienen lammen rannalla sijaitseva luontotorni tulee näkyviin. Kesällä suolammella riittäisi elämää, nyt sen jääkannesta heijastuu vain kirkas talviaurinko.

Pidämme tauon luontotornilla ja osa meistä kiipeää ylös ihastelemaan maisemia. Oppaat muistuttavat meitä retkeläisiä pukemaan tauolla lämmintä vaatetta päälle, napostelemaan ja juomaan nestettä. Energiaa pitää olla riittävästi, sillä sitä kuluu lumessa liikkuessa.  

Lumikengät ovat mainio keino luonnossa liikkumiseen. – Lumikenkäilyssä on parasta, että niillä pääsee talvella helpommin sellaisiin paikkoihin, mihin normaalisti ei pääse. On tosi vapauttavaa olla keskellä luontoa, ihan yksikseen luonnon rauhassa, kertoo eräs mukana olevista.

Matka jatkuu ja oppaat pitävät huolen, että kaikki osallistujat ovat mukana. Suolta ryhmä nousee takaisin mäntykankaalle ja jatkaa kohti Harjujärven rantaa. Siellä odottaa puolikota, jossa päästään tulille ja nauttimaan retkieväitä. 

Retkeilyn ja luonnossa liikkumisen suosion kasvu näkyy myös Harjujärven kodalla, ja tulentekopaikan polttopuut ovat lähes loppu. Oppaat ovat varautuneet tilanteeseen tuomalla mukanaan omat tulipuut. Nuotion ritilä täyttyy makkaroista ja paahdettavista leivistä. 

Evästauon aikana oppaat kertovat retkietiketistä, roskattomasta retkeilystä ja kansallispuistojen huollosta. Hetken kuluttua läheisestä harjun rinteestä kuuluu naurua ja ilon kiljahduksia. Nuotiolle saapuu silminnähden tyytyväisiä liukulumikenkien kokeilijoita. – Tämä on ollut tosi kiva reissu, aivan mahtava keli ja hyvää seuraa. Ei voisi olla parempaa tapaa viettää tällaista aurinkoista talvipäivää, summaa yksi osallistujista opastetun lumikenkäretken saldon. 

Kirveslammen kierroksella -retki on helmikuussa 2022. Se on Vuoden retkikirjan retki 4/52.

Leivonmäen kansallispuisto

Sijainti Joutsa

Pinta-ala 31 km2

Perustettu 2003

Verkkosivut

Joutsan kunnassa sijaitseva Leivonmäen kansallispuisto on kuin Keski-Suomen luonto pienoiskoossa. Alueella on erämaista maisemaa metsistä soihin, järviin, kuohuviin koskiin ja upeisiin harjuihin. Leivonmäki soveltuu ympärivuotiseen retkeilyyn ja kansallispuistossa on myös esteetön reitti, minkä pystyy kulkemaan pyörätuolilla avustajan kanssa.

Kansallispuistossa on kaksi luontopolkua, Luupään lenkki ja Koskikaran kierros. Rengasreittejä on useita ja niiden pituus vaihtelee vajaasta parista kilometristä 5,5 kilometriin.

Leivonmäen kansallispuistossa on useita komeita harjuja. Niistä ehkäpä mielenkiintoisin on kapea Joutsniemi, joka kiemurtelee ja kurottaa keskemmälle Rutajärveä. Kansallispuiston eteläosassa sijaitseva Haapasuo on Keski-Suomen merkittävimpiä avosuoalueita.

Leivonmäen kansallispuistoon on matkaa Jyväskylästä 50 ja Lahdesta noin 130 kilometriä. Kansallispuiston retkeilyreiteille lähdetään useimmiten Selänpohjan tai Kirveslammen pysäköintialueilta. Muita aloituspaikkoja ovat Koskikaran entinen koulu Rutalahdessa ja Harjunlahden uimaranta. Kansallispuiston alueella kiertävän maastopyöräilyreitin pituus on reilu kaksikymmentä kilometriä. Talvisin alueella on retkilatu.

Leivonmäen kansallispuistossa on sallittua liikkuminen jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusosat huomioiden. Pyöräily on sallittua jokamiehenoikeudella rajoitusosia lukuun ottamatta. 

Tulenteko on sallittua vain sitä varten osoitetuilla paikoilla. Tilapäinen leiriytyminen on sallittu telttailualueilla, laavuissa ja tulentekopaikoilla sekä niiden välittömässä läheisyydessä.

Lintujen pesinnän turvaamiseksi on liikkuminen kielletty Haapasuon rajoitusosalla 15.4. - 15.7. Kansallispuiston alueella pintavedestä (järvet, joet ja purot) otettava juomavesi kannattaa puhdistaa ennen käyttöä.