Retkelle Tuntemattoman sotilaan saappaidenjäljissä
Itärajalla sijaitsevan Virolahden bunkkerimuseon lähimetsissä kulkee kaksi rengasreittiä. Vajaan viiden kilometrin mittaisella Tuntemattoman polulla seurataan Tuntemattoman sotilaan saappaanjäljissä toisen maailmansodan historiaa. Samaa teemaa sivuaa reilun neljän kilometrin mittainen Erämaan polku. Bunkkerimuseon sisänäyttely ja ulkomuseoalueen linnoituskohteet ja tykkipuisto ovat myös tutustumisen arvoisia.
Virolahden Bunkkerimuseo kertoo Salpalinja-puolustuslinjan rakentamisesta ja museo sijaitsee sodanaikaisella puolustusasemalla. Suomenlahden rannikon Virolahdelta Jäämerelle yltäneen Salpalinjan pituus oli lähes 1200 kilometriä. Nykyiselle itärajalla suunnitellut raja-aidat kalpenevat vuosina 1940-41 ja 1944 tehdylle maarajan linnoittamiselle.
Sotahistoriallinen museo sijaitsee valtatie seiskan varrella, parikymmentä kilometriä Haminasta Virojoelle päin. Salpapolku-retkeilyreitin varrella sijaitseva museo on avoinna kesäkuusta syyskuuhun. Museon lähiympäristössä on kolme retkeilyreittiä: kilometrin mittainen ulkomuseon reitti, Tuntemattoman polku ja Erämaan polku. Salpapolun pituus on viitisenkymmentä kilometriä.
Saavuimme alkukesän helteisenä iltapäivänä museolle juuri sulkemisajan jälkeen. Ovi oli kuitenkin vielä auki ja kurkistimme sisälle. Ystävällinen henkilökunta myi meille kahvit ja saimme katsoa Vuoden luontokuvanäyttelyn. Saimme myös hyviä neuvoja lähialueen luontopolkuihin ja muihin Virolahden luontokohteisiin. Museoshopista mukaan lähti muun muassa tyylikäs mustaoranssi Salpamuseo-muki.
Ennen Tuntemattoman sotilaan jäljille lähtemistä tutkimme hieman ulkomuseon aluetta ja sitä kiertävää reittiä. Reilun kilometrin pituinen ja oranssein merkein merkitty reitti esittelee entisöityjä linnoituslaitteita. Reitin voi kulkea itsenäisesti tai lähteä museon aukioloaikoina järjestettävälle opastetulle kierrokselle. Se sisältyy sisäänpääsyn hintaan. Ulkomuseoalueelta löytyvät muun muassa teräsbetoni- ja puukorsuja, taisteluhautaa ja erilaisia tykkejä. Ulkomuseon pallokorsussa on mahdollisuus yöpyä maksua vastaan.
Lähdemme Tuntemattoman polulle ja käki kukkuu alkukesän illassa. Polulla kävellessä ajatus kulkeutuu Neuvostoliiton suurhyökkäykseen Kannaksella kesällä 1944. Suomen armeija oli joutunut peräytymään puolustuslinjalta toiselle. Olisiko Virolahden Salpalinja seuraava, missä taisteltaisiin? Maanpuolustukseen liittyvät asiat ja rakennelmat tuntuvat ajankohtaisemmalta kuin muutama vuosia sitten.
Vaaleansinisillä merkinnöillä merkityn reitin itäinen puoli on haastavampaa metsäpolkua ja läntinen puoli helppokulkuista reittiä. Tuntemattoman polku soveltuu normaalikuntoiselle retkeilijäille. Polun läntinen osuus on kuljettavissa myös maastopyörällä. Reitin pohjoisosassa on kolme teräsbetonikorsua ja läntisellä puolella useita Salpalinjaan liittyviä linnoituskohteita.
Tuntemattoman sotilaan polun varrella, noin 300 metriä museolta on iso laavu. Laavulla on hormillinen tulisija eli sitä voi käyttää myös maastopalovaroituksen aikana riskit tiedostaen. Laavu on tilava ja sieltä löytyy pöytiä penkkeineen noin kolmellekymmenelle hengelle.
Reitin varrella on kahdeksan viimeisimpään Tuntematon Sotilas -elokuvaan liittyvää valokuvataulua. Niistä saa lisää irti AR-sovelluksen avulla. Kuvataulusta avautuu mobiililaitteeseen video, jossa on visailukysymyksiä Väinö Linnan kirjoittamasta Tuntematon sotilas -teoksesta. Pelaajan on mahdollista kerätä pisteitä ja yletä sotilasarvoissa kenraalitasolle asti. Tyydyn reservin alikersantin rooliin ja jatkamme matkaa reaalitodellisuudessa. Sen vahvistavat ympärillä inisevät hyttyset.
Bunkkerimuseolta lähtevä Erämaan polku -rengasreitti on reilun neljän kilometrin mittainen. Se vie kulkijansa lotta Lunkreenin jalanjäljille Erämaan työmaakylän maisemiin. Osalle retkeilijöistä Eldankajärven jää -kappale voi olla tuttu. Laulussa laulettu lotta Lunkreeni oli todellinen henkilö, oikealta nimeltään Elsa Vanhala. Hän toimi muonituslottana, kun Salpalinjaa rakennettiin.
Reitti on merkitty maastoon violetilla maalimerkinnöillä ja saman sävyisillä paaluilla. Onneksi maalimerkintöjä on tehostettu valkoisella, sillä tumman puun rungossa violetti ei aina välttämättä näy. Muutamassa kohdassa täytyykin olla tarkkana, ettei eksy reitiltä. Reitti kulkee helpossa kangasmaastossa ja korkeuserot ovat maltillisia.
Reitin varren opastauluissa on muun muassa Erämaan työmaakylän kartta 1940-luvulta. Tauluista löytyy tietoa myös työmaakylien parakeista, linnoittajista ja muonituksesta vastanneista lotista. Reitin varrella on myös useita teräsbetonikorsuja. Erämaapolun varrella on Matsun taukopaikka, jossa on tulentekopaikka ja kuivakäymälä. Annamme pariskunnan koirineen tulistella rauhassa ja jatkamme Lunkreenin jäljillä takaisin museolle.
Käveltävien reittien lisäksi Virolahdella pääsee reitille myös pyöräillen. Salpalinjan pyöräilyreitti on myös niin sanottu rengasreitti ja sen pituus on noin 65 kilometriä. Pyöräilyreitille pääsee kätevästi Virolahden Bunkkerimuseolta, Harjun Hovilta ja Miehikkälän Salpalinja-museolta.
Salpalinjan pyöräilyeittiä ei ole merkitty maastoon. Sen varrella on lukuisia vierailukohteita, joissa pääsee tutustumaan Salpalinjan rakenteisiin. Näiden lisäksi metsä kätkee sisäänsä toistasataa korsua ja luolaa. Reitti kulkee pääosin vähäliikenteisiä maaseututeitä pitkin. Osa reitistä on kestopäällystettyä, suurin osa kuitenkin hiekkatietä. Mukaan mahtuu myös pieniä pätkiä polkumaista reittiä. Ylläpitäjän mukaan reitti on pyöräiltävissä peruspyörillä. Virolahden bunkkerimuseolta voi vuokrata fatbiken etukäteisvarauksella.
Virolahdella kaakonkulmalla on useita kiinnostavia retki- ja luontokohteita. Niistä löydät lisää Visit Virolahden verkkosivulta. Linnuista kiinnostuneet luonnonystävät suuntaavat Virolahdelle kevään muuttoa seuraamaan. Arktika-päivillä on tarjolla monenlaista kiinnostavaa nähtävää ja koettavaa.