Halusimme kaverieni Teijon ja Jarin kanssa kokeilla, miltä tuntuisi vaeltaa Hetasta Pallakselle menneiden vuosikymmenten malliin. Vaelluksen varusteita ja ruokalistaa kasasimme ”vanhan ajan tyyliin”. Elokuun puolivälissä suuntasimme länsi-Lappiin intoa puhkuen ja ”retromeiningillä”.
Lue lisää
Hetta-Pallas -retrovaelluksen lähtökynnys ylittyy maanantaiaamuna. Olemme tilanneet venekuljetuksen Ounasjärven ylitse aamukymmeneksi. Sitä ennen, tapaamme sunnuntaina Pallaksella ja siirrymme sieltä illaksi Hettaan. Siellä vielä viimeiset varustetsekkaukset, ryhmätavaroiden ja ruokien jako. Retrovaellus on valmis alkamaan!
Lue lisää
Retkeilyvarusteet ovat kehittyneet huimasti sitten Kullervo Kemppisen 1950- ja 1960-lukujen retkeilyn kulta-aikojen. Retkeilijöiden käytössä olevien varusteiden määrä on vuosikymmenten aikana monikertaistunut ja varusteista on tullut kevyempiä ja teknisempiä. Mutta toimivatko Kemppisen ajan varusteet edelleen? Siitä otamme selvää Hetta-Pallas -retrovaelluksella.
Lue lisää
Helsinki-Turku-Tampere -kolmiossa sijaitseva Liesjärven kansallispuisto on mainio kohde, jos haluaa retkellä yhdistää patikointia ja melontaa. Yöpymällä kansallispuistossa voi osallistua myös hyväntekeväisyyteen. Liesjärven kansallispuisto on jylhien kuusimetsien, valoisien puolukkakankaiden, harjujen ja kauniiden järvimaisemien valtakunta. Tunnetuimmat nähtävyydet ovat Kyynäränharju, Ahonnokan aarniometsä ja Korteniemen perinnetila.
Lue lisää
Sotkamon ja Rautavaaran kuntien alueella sijaitsevat Hiidenportti ja Tiilikkajärvi sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä toisistaan. Kansallispuistobongarien ja muidenkin luontoystävien kannattaa reissullaan koukata molempien luonnonsuojelualueiden kautta. Vajaan parinkymmenen tuhannen vuosittaisella käyntikerralla puistot eivät ole kaikkein kansoitetuimpien joukossa.
Lue lisää
Tankarin saari sijaitsee noin 15 kilometriä Kokkolan satamasta luoteeseen, eteläisen Perämeren Öjan ulkosaaristossa. Karu saari on vuosisatojen ajan toiminut hylkeenpyytäjien ja kalastajien tukikohtana. Nykyään Tankar on yksi Suomen merkittävimmistä majakkasaarista ja suosittu matkailukohde.
Lue lisää
Kokkola on tunnettu myös yhdestä Euroopan suurimmasta dyynirannasta Vattajasta ja sen viereisestä Ohtakarin kalastajakylästä. Matkaa Vattajalle Kokkolan keskustasta tulee noin 40 kilometriä. Päätän nautiskella komeista merimaisemista ajan kanssa ja nakkaan teltan pyörän tarakalle.
Lue lisää
Retkeilijälle on Kokkolassa tarjolla hiekkadyynejä, vehreitä puistoja ja luonnonsuojelualueita. Kokkolan kansallinen kaupunkipuisto yltää mantereelta merelle. Edellispäivän Laajalahden ja Öjan kalastajakylän pyöräretken jälkeen on tarkoitukseni tutustua Kokkolan keskusta-alueen lähellä sijaitseviin kohteisiin. Valitsen kartalta kohteiksi Elban ja Harrbådanin majakan.
Lue lisää
Pyörämatkailu on kätevä tapa lomailla ja tutustua uuteen paikkakuntaan. Pyörän satulasta näet ja ehdit kokea enemmän kuin kävellen, mutta toisaalta liikut autoa hitaammin. Ehdit samalla havainnoida luontoa, paikalliskulttuuria ja kohdata ihmisiä. Ota oma pyörä mukaan tai vuokraa se paikan päältä. Kokkola tarjoaa mainiot puitteet pyörälomalle.
Lue lisää
Usean päivän retkillä elämä yksinkertaistuu perusasioihin. Syöminen, nukkuminen, säältä suojautuminen sekä peseytyminen. Kolme ensimmäistä ovat melko helppoja ratkaistavia, mutta puhtaus ja hygienia saattaa joskus olla hankalampi ongelma sekä monen aloittelevan retkeilijän suurin huolenaihe.
Lue lisää
Kevät on vaeltajalle hienoa aikaa, kun päivänvaloa riittää varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan ja hyttysistäkään ei vielä tässä vaiheessa ole suuremmin harmia. Keväisessä luonnossa riittää lisäksi runsaasti kuultavaa ja nähtävää. Perinteisesti sulan maan vaelluskauteni on keväisin käynnistänyt 58 km pitkä Hirvaan kierros Salamajärven kansallispuistossa.
Lue lisää
Otan varaslähdön pyöräilykesään ja suuntaan Puumalan saaristoreitille toukokuun lopulla. Reitin pituus on noin 60 kilometriä ja sen ajaisi mukavasti päivässäkin. Haluan kuitenkin tutustua reittiin, sen nähtävyyksiin ja palveluihin rauhassa, joten pakkaan pyörän tarakalle teltan ja makuualustan. Pyörälaukuissa on makuupussi, evästä ja vaihtovaatetta.
Lue lisää
Kevät on mainiota aikaa päivä- ja yöretkille lähiseudun kansallispuistoihin ja retkeilyalueille. Talven jälkeen on hyvä palautella mieleen retkeilytaitoja ja koeponnistaa retkeilyvälineet ennen pidemmille retkille lähtemistä. Alkukevään säät ovat olleet vaihtelevia. Pakkasyön jälkeen Kurjenrahkan reiteillä oli paikoittain jäätäkin.
Lue lisää
Hiihtovaelluksemme ensimmäinen päivä valkeni harmaana ja tuulisena, mutta sateettomana. Lämpötila oli vain niukasti plussalla. Edellisenä iltana olimme jo saapuneet Kiilopäälle ja yöpyneet hotelli Niilanpäässä. Aamiaisen jälkeen oli aika pakata ahkiot loppuun, tehdä viimeiset varustesäädöt ja käydä kirjoittamassa reittisuunnitelma tunturikeskus Kiilopään vastaanotosta löytyvään turvallisuuskansioon.
Lue lisää
“Etsi sinä tuolta, niin minä katson tämän seinämän.” Osittain lumen peittämä kallioseinä nousi korkealle edessämme. Kartan mukaan jossakin näillä main piti sijaita hakemamme luolan suu, mutta missään ei näkynyt merkkejä sisäänkäynnistä. Saamiemme ohjeiden mukaan luolan oviaukko ei ollut talvellakaan lumen peitossa, mutta paksuja tuulen kasaamia kinoksia silmäillessä en ollut asiasta niin varma.
Lue lisää
Päätös lumikenkäretkelle lähdöstä syntyi lyhyellä varoitusajalla. Viikonlopuksi oli luvassa pientä pakkasta ja auringonkin lupailtiin pilkistävän pilviverhon takaa. Kaverin kanssa työnjako oli selkeä. Hän hommaa välineet ja minä mietin sopivan päiväretkikohteen. Katselin karttaa ja hahmottelin siihen Helsingistä vajaan parin tunnin ajomatkan kaaren.
Lue lisää
Kiilopään tunturikeskuksessa majoittuessa parasta on se, että kaikki mitä tarvitset, on lähellä. Urho Kekkosen kansallispuiston portista lähtiessä olet saman tien tunturissa. Samoin on tarvittavien palvelujen kanssa. Kiilopäältä löytyvät saman katon alta niin majoitus- kuin ravintolapalvelut kuin varustevuokraamo. Pihan toisella puolella sijaitseva saunamaailma houkuttelee mielen ja ruumiin virkistykseen.
Lue lisää
Kaamos on katkennut muutama päivä aikaisemmin Inarissa. Auringon nousun ja laskun väliin tosin aikaa jää vasta melkein tunti, ruhtinaalliset 58 minuuttia. Valoisaa riittää toki hieman pitempään. Metsätien varressa, melko tarkalleen Ivalon ja Inarin kirkonkylän puolivälissä, laitamme lumikengät jalkaan ja heitämme reput selkään. Siirrymme tieltä metsän puolelle ja lähdemme hiljalleen nousemaan lumisen vaaran rinnettä.
Lue lisää